Näytetään tekstit, joissa on tunniste Laajasalon nuta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Laajasalon nuta. Näytä kaikki tekstit

maanantai 17. marraskuuta 2014

Boardexpo 2014

Huhhuh, niin sitä taas vierähti aikaa. Tällä kertaa en sentäs hylännyt koko blogia. En vaiskaan, mulla on tossa aivan törkeen pitkä lista aiheita kirjotettavana. Rehellisesti sanottuna on vaan ollut ihan törkeä kiirus koulun kanssa ja lisäksi prioriteettina toimi blogitekstin laatiminen Laajasalon nutan blogiin. Tsekatkaa ihmeessä, tekstiin pääset -->tästä<--

Tässä ajassa on ehtinyt jo muutama tapahtuma mennä ja haluisin kirjottaa niistä kaikista. Paras on kuitenkin aloittaa siitä mistä on eniten vierähtänyt aikaa ja kyseessähän on kahen viikon takaiset boardexpot. Mulla ei tosin ole hirveesti niistä sanottavaa. Mä kun en haluaisi hirveesti valittaa niistä blogin puolella. Ja älkää käsittäkö väärin! Oli mulla tosi kivaa, mutta muutama asia latisti tunnelmaa ja aion heti käsitellä ne tässä poies kapich!

Tää on ihan pikkuasia, mutta hei missä oli Intersport?! Se on ollut ehottomasti parhaista asioista expoilla jos niitä katsotaan shoppaamisen näkökulmasta. On tilaa ja törkeen hyvä valikoima. Sieltä mä ostin mun kaikkien aikojen ensimmäiset laskuhousut, kengät, lempihupparin jne. Kyseessä on ollut siis Forumin Intersport, joka on muutenkin mun omasta mielestä erittäin asiallinen paikka ostaa lumilautavarusteita. No mun onneksi tää oli se vuosi expoilla, kun mulla ei prkl parkkisakon takia ollut edes mitään kunnon budjettia expoille. Enkä nyt aio mitään ostospostausta tehdä (vihaan sellasia), mutta sanotaan nyt vaikka että mukaan tarttui fisu kännykälle ja huppari.


Uusi huppari päällä ja fisu koeajossa samalla kun odotan King Kobran alkamista!


Toinen mikä mua harmitti, oli aikataulujen puute. Tai ylipäätänsä ohjelman puute. Ei oo kauheen kiva kysellä esim. minisessareiden perään ja lopulta missaat koko homman, koska ainut kanava missä ko. tapahtumasta on infottu on tavoittamattomissa tukkiutuneen puhelinverkon takia. Onneksi ees päästiin baariin ja näin edes pienesti minisessareita lonkero kädessä.

Se oli siinä. Ne negatiiviset puolet siis. Nyt kun oon päästänyt höyryt ulos niin voin vähän keskittyä mukaviimpi asioihin. Mä oon pahoillani, että mulla ei ole tapahtumasta kuvia. Mulla ei oo tällä hetkellä kovin valovoimaista putkea joten jätin suosiolla kameran kotiin. Kuvia voit kuitenkin tsekata Boardexpon Facebook -sivuilta! Joka tapauksessa tänä vuonna oli aivan mahtavaa tulla mestoille, kun paikalla oli niin paljon tuttuja. Ihmisiä joihin olin tutustunut kuluneena vuonna lumilautailun ja skeittaamisen parissa. Kuulumisten vaihtamisesta on hyvä ottaa puheeksi Quicksilver baari. Siellä toki kuulumisia vaihettiin lisää, mutta muutenkin paikan esteettisyys hiveli silmää ja lonkeron hintakaan ei kirpassut kun tunnelmaa piti yllä livemusa ja taustalla kuuluva skeittien pauke. Mä toivon että jotain vastaavaa saataisiin taas ensi expoihin. Oli se mahtavaa!

Raili jamit kuului tietty expojen kohokohtiin, mutta mun kohtaloksi jäi vaan nähdä kutsuttujen laskijoiden skabat. Muiden sarjojen suhteen tuli taas ohjelmanpuute vastaan enkä näin ollen väsyneenä jaksanut sunnuntaina raahautua paikan päälle, koska viimeisempien tietojen mukaan tytöt oli ehkä laskemassa. Onneksi perjantai-iltana sain nauttia lumilautailusta oikein olan takaa leffan muodossa kun suunnattiin Tennispalatsiin kattomaan KBR:n King Kobra, joka oli ensimmäinen pitkä lumilautaelokuva jonka olin nähnyt. Ja aivan törkeen hyvä sellanen! Musta tuntui, että 40min vilahti kymmenessä minuutissa ja koko salin tunnelma oli katossa alusta loppuun saakka. Ei ole upeampaa kuin lumilautailu, huhhuh.

Mä huomaan, että vastoin sitä mitä itse oletin niin oon jaaritellut boardexpoista enemmän kuin pitikään. Mun oli tarkoitus kirjoittaa myös Halliweenistä, mutta se jääkööt huomiselle. Nimittäin en halua täyttää yhtä bloggausta turhan pitkällä romaanilla.

Loppukevennyksenä klippi viime perjantailta Sillan alta. Vielä tarkenee hyvin ulkona, kun vaan pitää ittensä liikkeellä. Videolla on vähän vihiä siitä mitä oon oppinut vastikään, mutta palaan siihen myöhemmin. Menkää ulos! Mäki lähen huomenna katsastamaan Leppävaaran uuden parkin.



tiistai 28. lokakuuta 2014

Laajasalon nuta ja UUSI temppu

Olin suunnitellut tekeväni lyhyen postauksen uudesta tempusta, jonka opin viime keskiviikkona. Päätin kuitenkin sanoa muutaman sanasen tuosta Laajasalon nutasta, missä myös uusi temppu tuli hanskaan.

Kuten jo aikasemmin mainitsin, niin Laajasalon nutalla on tyttöjen vuoro aina keskiviikkosin klo 17-20:30. Oon käynyt siellä nyt semmosen kolmisen kertaa ja siitä on nousemassa pikkuhiljaa yksi mun suosikkipaikoista skeitata. Ahdashan se on kuin mikä, mutta sitäkin kotoisampi paikka skeitata. Ihan kuin oltaisiin majoituttu jonkun olohuoneeseen.

Alla olevassa videossa näkyy mitä kaikkea oon oppinut Laajiksessa. Mun ensimmäiset edes vähäänkään kelpaavat olliet rupesi poppaamaan Laajasalossa, jonka luulen olevan liukkaan lattian ansiosta. Siis hullun liukas se on, enkä uskalla shove it:a kokeilla, mutta ollien harjoitteluun se on ideaali, koska vauhti pysyy tasaisena. Välillä musta tosin tuntuu, että oon ainut sitä mieltä. Laajiksessa olen myös ottanut ensimmäiset askeleet kengännauhatreeneihin. Eli pistänyt ollien idean käytäntöön, mikä on siis asioiden yli tai päälle hyppääminen. Se on yllättävän vaikeaa, nimittäin tuntuu että aina menee pasmat sekaisin kun otan tehtäväkseni ollata kengännauhan yli. Onneksi se on alkanut ajan kanssa sujumaan kerta kerralta paremmin.

Laajis on myös varusteltu pienellä kaarella, johon olen hionut rock to fakien tekniikkaa. Tarkoittanee sitä, että sen sijaan, että rullaisin vain koparin (kaaren metallireuna) yli, niin yritän nostaa laudan sen yli ja pois. Selventääkseni asiaa hidastin videolla osan yhdestä semihyvin onnistuneesta rokkarista.

Sitten vielä siihen uuteen temppuun, eli videolla viimeisenä näkyvä backside rock n roll, bäkki rokkari, whatever they call it. Alunperin yritin lähteä opetteleen tota ittekseeni, mutta mua pelotti toi jostain syystä tosi paljon. Onneksi Kea tuli apuun ja sainkin sitten Kean koutsauksessa pikkuhiljaa temppua haltuun. Loppujen lopuksi olen melkeempä sitä mieltä, että bäkki rokkari kuumottaa vähemmän kuin rock to fakie. Kai se on sitä, kun näkee koko ajan mihin on menossa + eipähän tarvii tulla switchinä alas, nimittäin mä vihaan sitä ihan sikana!

Lopuksi vielä, huomasko kukaan muu kuin minä, että mä taidan olla aikamoinen lautamagneetti? Kaikki irtolaudat kimpussa :D





Laajasalosta löytyy myös mini

Vasemmasta reunasta rajautui pois pari kaarta ja noin 3m tilaa. Siinä se siis muuten on!

tiistai 21. lokakuuta 2014

Skeittikesä: Mitä tuli opittua

Ulos kun katsoo, niin kesä teki loppuaan jo ajat sitten ja mun kesällä alkanutta skeittiuraa tuli muutama päivä sitten neljä kuukautta täyteen. Enää ei tarkene kuin vain harvoina ja valittuina päivinä skeittaamaan ulkona, mutta onneksi Tyttörullalautailijat Ry tarjoaa järjestövuoron Kontulassa aina sunnuntaisin, sekä tytöille on järkätty omat vuorot Arabian että Laajasalon nutalla.

Heti skeittaamisen aloitettuani tein tietoisen päätöksen olla kirjoittamatta blogia, koska mulla oli semmoinen olo ettei tätä kukaan lue ja että en olisi niin hyvä kirjoittamaan. Kuitenkin vähän väliä on pyörinyt päässä postausideoita ja totuushan on se että ei kai kukaan mitään lue jos ei tekstiä edes tule. Jälkimmäiseen pointtiin en edes viitti kommentoida mitään. Eihän nyt kirjoittamista herranjumala opi muuten kuin kirjoittamalla (dorka). Lopullisesti mut tän blogin pariin ajoi se, että en oo itse löytänyt skeitti- tai snoukkablogeja luettavaksi. Varsinkin tyttöjen vastaavat ovat aika vähissä, joten miksipä en itse aktivoituisi jos se vaikka innostaisi muitakin tyyppejä bloggailemaan lautalajeista. Vinkatkaa ihmeessä lautablogeja tai blogeja missä lautaharrastukset näkyy vahvasti!

Nyt itse asiaan, eli mitä opin kesän aikana. Skeitti-innostus vaihteli kesän aikana jonkin verran, mutta pääasiassa into oppia uutta oli suuri. Tässäkin lajissa niitä omia pelkojaan saa kohdata jatkuvasti, mutta uskallan väittää että oon edistynyt ihan mukavasti. Jaoittelin vielä erikseen ne "kovimmat" temput mitä opin ja höystin niitä kuvin ja videoin;

1. Ollie

Tästä mä hoin jo koko alkukesän ja heinäkuun loppupuolella huomasin, että en oikeesti osaa mitään muutakaan, kun olen ihmetellyt ollien saloja. Toisaalta sen ansiosta mä tykkään, että mun ollie -tekniikka olisi nyt aika hyvässä kuosissa ja oon alkanutkin hakemaan siihen vain lisää ilmaa ja vauhtia.




2. (Fakie) Kickturn


Sen jälkeen kun opin tulemaan switchinä takas kaaresta maanpinnalle (oli mulle ihan jumalattoman vaikeaa) niin opin ensimmäisenä ollien jälkeen fakie kickturnin. Samassa syssyssä opettelin myös kickturnin kaaressa vaikkakin edelleen teen ajoittain turhan vajaita käännöksiä tai sitten innostun liikaa ja kippaan tailin kautta maahan. Kickturnit kuuluu kuitenkin mun skeittaamiseen suuresti ja tykkään kurvailla parkeissa, missä kaareja on ympäriinsä, tehden kickturneja joka väliin. Kickturn toimi myös vahvasti teemana mun kisaklippissä TRL:n videoklippikisassa, josta ei tosin sijoitusta tällä kertaan tullut.





3. Shove it

Mä jostain syystä kutsun tätä edelleenkin poppariksi vaikka en osaa vielä sitä kovin hyvin "popata". Mennään siis näin virallisissa yhteyksissä ihan shove it nimellä ettei nolata itseämme.





4. Rock to fakie

Kuluneen kesän kuuma peruna oli oppia tuttujen kesken tunnettu rokkari. Siitä tempusta mun piti alunperin muodostaa mun kisaklippi videoklippikisaan, mutta tottakai opin tempun päivä kisan päättymisen jälkeen. Tosiaan tätä kuumottelin koko kesän ja en saanut sitä millään päälle Hämeentien sillan alla. Lopulta Vuokissa onnistuin tekemään sen semmoseen nyppylään, nänniin, mikä lie ja onneksi kaveri taltioi mun ensionnistumiset kameralle:





Nänni oli tosin lastenleikkiä verrattuna siihen, että toi piti oppia myös tekee koparilla varustettuun kaareen. ( Se meinaa tota metallireunaa) Ylipäänsä vauhdinotto ja pystyssä pysyminen tuotti hankaluukia Sillan alla, mutta kuten todisteista näkyy niin opin sen sielläkin lopulta ländäämään.





Nyt olen jälestä treenannut ton laudan nostamista koparin yli. Se alkaa pikkuhiljaa sujua oikein hyvin kun vaan oikeesti päätän tehdä sen. Niin se tosin tuntuu olevan joka tempussa mitä oon oppinut. Kaikki on lähtenyt sujumaan heti kun oon vaan uskaltanut voittaa kaikki pelot ja tehnyt päätöksen onnitumisesta. Joskus tulee kolhuja, mutta tässä lajissa niihin jotenkin vaan tottuu. Tuleva talvi pitää sisällään uusia asioita, joita haluun oppia, mutta palaan niihin myöhemmin. Tsau.


Cool kuva miehen ottamana. Sylkyssä mun oma lauta mitä ei oo vielä blogissa näkynyt :)