Syy on aika simppeli. Snoukkaaminen on vaan niin pirun kivaa ja mulla on vielä kivempaa, kun oon taas päässyt meidän joka viikkoisille sessareille, jotka Suomen naislautailijat, tutummin SNL järkkää.
Mä oon tainnut bloginkin puolella usein suoraan sanottuna valitella mun snoukkaamisesta ja oon käyttänyt paljon aikaa ylianalysointiin. Kun alotin parkkilaskemisen niin olin aika pelokas ja epäitsevarma. Snoukkaaminen välillä jopa maistui pakkopullalta, koska siitä omasta pelosta tuli välillä ihan sietämätöntä. Onneksi mä sitten lopulta tutustuin nykyisiin snoukkakavereihin ja sen kaiken yhteishengen ja tsempin voimalla oon päässyt nyt yli siitä. Vaikka sitä edelleen joka kerta kuumottaa jotain, niin mä oon päätynyt silti kokeilee uusia juttuja ja välillä onnistunut suoralta kädeltä ja välillä vähän pienten kömmähdyksien kautta. Lopputulos on kuitenkin aina sama. Fiilis on ihan mieletön, kun vaan heittäytyy pitää hauskaa ja samalla vähän haastaa itteään.
Loppuun vielä video SNL -valmennuksen meiningeistä kaudella 2013-2014
Laskupäiviä tähän mennessä 16
edit//24.9.15 Postauksen video vaihdettu vanhan lähdelinkin hukuttua
